8. maj 2002 UPA2002/21

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat

namminerisamik pigisatut inissianngortinnissaat pillugu

Inatsisartut peqqussutaat nr. xx, uu. qqqq 2002-imeersoq

pillugu

Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut

Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

aappassaanneerinissamut saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartuni ilaasortaq Godmand Rasmussen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Tommy Marø, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Per Rosing-Petersen, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit, Ole Lynge-mut sinniisussaq
Inatsisartuni ilaasortaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit
Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata UPA/2002-mi siullermeerinerup kingorna siunnersuut misissuataarpaa.

Ataatsimiititaliap siunnersuut ataatsimiititaliatut suliarinninnermini UPA/02-imi arlaleriarlugu ataatsimiissutigaa. Ataatsimiititaliap arlaleriaqaluni ataatsimiittarnermi saniatigut Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq isumasioqatigalugu ataatsimeeqatigaa aamalu KANUKOKA-mik ataasiarluni ataatsimeeqateqarluni.

Siunnersuut manna ineqarnerup tungaatigut annertuumik ataqatigiinnerusumillu inatsisiliornermut ilaavoq. Siunnersuutit allat, inissianik aningaasalersuineq, inissianik attartorneq, inissialiortiternermut piginneqatigiillunilu illuliortiternermut tapersiisarnermut tunngasut naatsorsuutigineqarput 2002-mi Upernaakkut ataatsimiinnermi akuersissutigineqassasut.

Ataatsimiititaliamit immikkoortut ataaniittut oqaaseqarfigerusunneqarput:

1.0 Inatsisissanik nalilersuisarfik
2.0 Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik isumaa
3.0 Ataatsimiititaliap isummerneri
3.1 Najugaqaqatigiiffimmi kikkut tamat oqartussaaqataanerisa aaqqissugaanera
3.2 Inissiap akianik aalajangersaasarneq
4 Ataatsimiititaliap inassuteqaataa


1.0 Inatsisissanik nalilersuisarfik

Inatsisartut Inatsisissanik nalilersuisarfiata peqqussutissatut siunnersuut misissuataarpaa arlalinnillu oqaaseqarfigalugu. Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfiup oqaaseqaatinut taakkununnga akissuteqaatai ataatsimiititaliap pissarsiarai paasillugulu, allannguutissatut inassutigineqartut annertunerpaamik pisortaqarfimmit ilanngunneqartut.


2.0 Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik isumaa

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat namminerisamik pigisatut inissianngortinnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutaat manna Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata pitsaasutut isigaa. Siunnersuut pitsaasumik kinguneqassaaq, taassami Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit inissiaataanni attartortittakkani maanna attartortuusut maannakkut inigisaminnik piginnittuulernissaminnut periarfissaqalissammata.

Inissianik attartortuusut maanna - attartortut aningaasagissaarnerusut - tiguserusulernissaannut siunnersuut manna peqataaqataarusutsitsinerulissasoq ataatsimiititaliap naammagisimaarlugu malugiarpaa.

Attartortut inissianik attartukkaminnik tiguserusunngitsut manna tikillugu piginnaatitaaffiisa qularnaarunneqarnissaat ataatsimiititaliap aamma naammagisimaarlugu maluginiarpaa.

Siunnersuut manna inissianik attartortittakkanik tunisinermi isertitassatut naatsorsuutigisat tunngavigalugit kommunit nutaanik inissialiorsinnaalernissamut pitsaanerusunik periarfissaqalersissagai ilanngullugu ataatsimiititaliap nuannaarutigaa.


3.0 Ataatsimiititaliap isummerneri

Ataatsimiititaliamit illuatungerisanit attuumassuteqartunik ataatsimeeqatiginnittarnerit, ataatsimiititaliami ataatsimiittarnerit aamma siunnersuutip siullermeerneqarnerani saqqummiunneqartut tunngavigalugit ajornartorsiorfiit arlallit oqallisigisimavai taakkununnga ilanngullugit pingaartumik makku:

3.1 kikkut tamat oqartussaaqataanerisa aaqqissugaanera
3.2 Inissiat attartortittakkat akiinik aalajangersaasarneq


3.1 Piginneqatigiilluni peqatiffimmi kikkut tamat oqartussaaqataanerisa aaqqissugaanera

Kommunalbestyrelsip siunnersuummi periutsit marluk atorlugit inissiaatini tuniniarsinnaavai. Periuseq siulleq unaavoq, kommunalbestyrelsimit inissianik ataasiakkaarlugit tuniniaasinnaanissaq - oqaatigilluaannarlugu tulleriiaartumik tunisisinnaaneq. Aappaallu unaalluni, attartortut 3/4-iisa inissiat najukkatik inissiatut pigisassamittut pisiarisinnaagaat.

Naak kommunalbestyrelsi marlunnik periarfissaqaraluartoq inissiaatiminik tunisinissamut, kommunalbestyrelsi piviusumik ataasinnarmik periarfissaqarpoq - tassalu attartortut 3/4-iisa inissiat najukkatik inissiatut pigisassamittut pisiarippatsigit.

Kommunalbestyrelsip inissiaatiminik tulleeriaarlugit tuniniarneqarnissaat toqqarpagu, kom-munalbestyrelsip piginneqatigiit peqatigiiffiani amerlanerussuteqarnini annaariissavaa, inissiat attartortittakkat marluk pigineqartutut inissianngortinneqarpata, najugaqaqatigiiffimmi attartortut allat sinniisaattut kommunalbestyrelsi, ataasiinnarmik taasisinnaatitaagami.

Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisumik isumasioqatigalugu ataatsimeeqatiginninnermi qulaani taaneqartumi pissuseq pillugu tunngavilersuutinik tulliuttunik saqqummiussivoq:

"Siullermik attartortunit amerlanngitsuinnaat inigisaminnik pisinissaq soqutigippassuk kommunalbestyrelsimit illumi inissiat tuniniarnaveersaarneqartariaqarput. Naliliinerivara, attartortunit ikinnerpaamik affaannit tapersersuisoqanngippat, taava kommunalbestyrelsi illumi inissianik tuniniaasariaqanngilaq."

Ilanngullu Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisup isumasioqatigiilluni ataatsimiinnermi oqaatigaa, Naalakkersuisoqarfiup tulleriiaaraluni tuniniaasarnermik periutsip nalinginnaasumik atorneqannginnissaa kaamattuutigaa, periuserlu illumi aalajangersimasumi aatsaat ikinnerpaamik attartortut allannguisoqannginnerani 3/4-iisa imminnut pisussaaffilersimanissaat kaammattuutigalugu.

Tulleriiaaraluni tuniniaasinnaanissaq Nuup Kommuneanit aamma KANUKOKA-mit kaammattuisoqarneratigut siunnersuummut ilaatinneqarpoq.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup paasiuminaatippaa, Naalakkersuisut siunnersuuteqarmata tassani periutsit marluk atorlugit kommunalbestyrelsi inissiaatiminik tuniniaasinnaassalluni aappaali piviusumik atorneqarsinnaassanani tassalu tulleriiaaraluni tuniniaasinnaanermik periuseq.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, siunnersuut ersarinnerusimassagaluartoq, pisumi matumani Naalakkersuisut tulleriiaaraluni periuseq siunnersuummut ilaatinngiinnarsimappassuk. Siunnersuutimmi oqaasertaliornera naapertorlugu tulleriiaaraluni periuseq kommunalbestyrelsip inissiaatiminik tuniniaasinnaanermini periutsit marluusut atorsinnaasaata aapparaa, piviusumilli taamaaliortoqarsinnaanani.

Ataatsimiititalialli isumaqatigiittup KANUKOKA isumaqatigilluinnarpaa, tassalu kommunalbestyrelsit periarfissaqassut inissiaatiminnik tulleriiaarisarnermik periuseq atorlugu tuniniaasinnaanissamut, illumi attartortut sinneruttut sinniisuuffigigaangamigit aalajangiisuusumik kommunalbestyrelsip sunniuteqarnini annaanagu.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuuteqaqqullugit qinnuigai, taamaasiornikkut piginnittut peqatigiiffianni kikkut tamat oqartussaaqataanerat annertunerusumik qulakkeerneqarluni.

Allannguutissatut siunnersuut makkuninnga imaqassaaq: Piginnittut peqatigiiffianni ataatsimeersuarnermi piginnittuusut ataatsimik taasisinnaatitaassapput. Tamanna aamma kommunimut atuuppoq, ataatsimeersuarnermi illumi attartortutunut sinniisuusutut.

Kommuni illumit attartortittakkamik nalinginnaasumik piginnittut allaanerusumik inissisimalissanngitsoq allannguutissatut siunnersuutip nassatarissagaa ataatsimiititaliaq paasinnippoq. Taamatuttaaq attartortut allaanerusumik inissisimassanngillat: Illumi najugaqartunit amerlanerussuteqartut, kikkunnut tamanut iluaqutaasussanik aningaasartuuteqarfiusussanik iliuuseqarusuppata, paarlattuanilli kikkunnit tamanit aamma akileeqataaffigineqartariaqartunik. Kikkut tamat oqartussaaqataanerat illumi ataatsimoortumik pigiinnarneqassaaq.


3.2 Inissiat attartortittakkat akiinik aalajangersaasarneq

Ineqarnermut Attartornermut Pilersuinermullu Naalakkersuisumik isumasioqatiginnilluni ataatsimiinneq naapertorlugu inissiap pitsaalluinnartumik inissisimanermigut nalingata naatsorsorneqartarsinnaanera pillugu ataatsimiititaliamit apeqqutigineqartumut tunngatillugu ataatsimiititaliamut makku paasissutissiissutigineqarput:

"...Imaappoq-aa, suna pitsaalluinnartumik inissisimanersoq nalilissallugu inummiit inummut assigiinngisitaartorujussuarmik nalilerneqartartoq. Uanga inissisimalluartutut isigisinnaasara, allat erloqinartutut isigisinnaavaat."

Ataatsimiititaliap Naalakkersuisoq isumaqatigaa, tassalu inissiap inissisimalluarnerata nalinga assigiinngitsumik paasineqarsinnaasartoq, inuillu tamanna nalilertaraat. Tamanna ilumoorpoq. Ataatsimiititaliarli imatut aamma isumaqarpoq, oqaluuserisariaqanngitsorluunniit, inissiaq kangerlummut isikkivilik inissiaminngarnit illup tunuanut isikkivilimmit qaffasinnerusumik inissisimalluarnermigut naleqartoq.

Ataatsimiititaliamit ajornartorsiutaasoq assersuusiorfigerusunneqarpoq: Attartortut marluk, najugaqaqatigiiffimmi ataatsimi assigiinnik inissiartalinni attartorlutik najugaqarput. Assigiinngissutigituaa tassaavoq, attartoq 1 kusanarluinnartumik kangerlummut isikkiveqarmat, attartortullu 2 illup tunuanut isikkiveqarluni. Siunnersuut naapertorlugu attartortut taakku marluusut kissaatigigunikku, inigisaminnut assigiimmik teknikkikkut aningaasaqarnikkullu akimit akiliuteqassapput. Siunissami inigisaminnik tuniniaassagaluarunik attartortoq 1 attartortoq 2-minngarnit akimit qaffasinnerusumik pissarsissaaaq, tassami attartortoq 1 oqaatigineqartutut kangerlummit kusanartumik isikkiveqarnermigut inissisimalluarnermik naleqarmat, taannallu attartortup 1-ip tuniniaaqqinnermut atatillugu aningaasanngortissinnavaa. Paarlattuanik attartortoq 2, qulananngitsumik agguaqatigiissitsilluni niuernermi akimit appasinnerusumik pissarsissagunartoq, illummi tunuanut isikkivik pilerinarpallaannginnami.

Attartortummi inissianik tunniussisoqaraangat inissiaq sorleq pissarsiarissallugu sunniuteqartanngimmata,, inissiamik qaffasissumik appasissumilluunniit inissisimalluartuunermi nalilimmik pissarsisinnaanerat nalaatsornerinnaasarpoq. Siunnersuullu qulananngitsumik akuersissutigineqarpat, navianartorisinnaavaa inissiat qaffasissumik inissisimalluarnermikkut nalillit sukkanerusumik tunineqarsinnaalernissaat, inissiallu appasissumik inissisimalluarnermikkut nalillit paarlattuanik.

Inissiat inissisimalluarnerminnut nalingata akinik aalajangersaanermut ilanngullugu naatsorsuusiorneqartannginnera attanneqarsinnaangitsuusoq, ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Inissiat akiinik aalajangersaasarneq nalaatsornerinnaasutut isikkoqarpoq, attartortummi sunniuteqarfigisinnaanngimmassuk, soorlu oqaatigineqareersutut qaffassissumik appasissumilluunniit inissisimalluarnermi nalilimmik inissamik tunineqarnissaq.

Taamaattumik tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Naalakkersuisut kaammattussavai allannguutissatut siunnersuuteqaqqullugit, taamaasillunilu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliinertut isikulerlugu akimut piviusorsiortuunngitsumut taarsiullugu niuernermi akigitinneqartut naapertorlugit inissiat akiinik aalajangersaasoqartalerluni.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, allannguutissatut siunnersuut arlalinnik pitsaaquteqassasoq:

Siunnersuut naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataat illutaallu attartortittakkat tuniniarneqartussaapput illup/inissiap teknikkikkut aningaasatigullu naliiivigineqarnerani akimik akilersillugit taakkununngalu ilanngullugit pisinermut atatillugu aningaasartuutit tamarmiusut, matumanittaaq landsipektørimut, illunik tuniniaasartumut, teknikkikkut aningaasatigullu siunnersorneqarnermut, eqqartuussisusserisumut, aningaasatigut siunnersorneqarnermut naqissusiinermullu akiliutinut aningaasartuutit.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, periusissatut toqqarneqartoq annertuunik aningaasartuutitigut allaffissornikkullu nammagassartaqartoq, taakkulu pinngitsoorneqarsinnaagaluarput ajornan-nginnerusumik aaqqiineq tassalu inissiap niuernermi akigititamut tunineqarnissaa toqqarneqartuugaluarpat.

Naalakkersuisut siunnersuummi inissiat akiisa niuernermi akigititat naapertorlugit aalajangersarneqartanngiissaannut tunngavilersuutit tulliuttut saqqummiuppaat:

"Inissiaq naliminut tunineqassava, tassa imaappoq teknikkikkut aningaasatigullu naliminut, imaluunniit piginnittup pissarsiarisinnaasaanut, tassa imaappoq niuernermi akiminut. Pisortat sianigissavaat inissiat niuernermi akiusunut tunineqarneratigut akiusussap nalinganiit qaffasinnerusinnaanera, taamaalillutik pisortat inissaaleqineq, namminneq pilersitseqataaffigisimasartik, iluanaaruteqarfigissavaat."

Naalakkersuisut tunngavilersuutaannut ataatsimiititaliaq paatsuungavoq.

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, taamatut pingaartitsigalugu annikinnerpaamik saqqummiunneqarsinnaasariaqartoq, iluanaarutaasinnaasut nalaatsornerinnakkut attartortunut - aningaasarissaartunut - iluaqutaasariaqanngitsut, paarlattunilli inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaassasut. Tunngavilersuut pingaannginnerulinngilaq, tassami tuniniaanermi isertitat atorneqassammata nutaanik inissianik najugaqarfissanik sanaartornermut taamalu inissaaleqineroreersoq akiorneqarluni. Inissianik tuniniaaneq aningaasanik amerlanerusunik isertitsissutaappat, taava inissaaleqinerup annikillisinneqarnisaanut periarfissarissaarnerusoqassaaq, tamannalu oqaatigineqareersutut inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaassaaq.


4.0 Ataatsimiititaliap inassuteqaataa

Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit qulaani kaammattuutigineqartut naapertorlugit allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussaqareerpata ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Inatsisartunit siunnersuut taamatut iluseqarluni akuersissutigineqassasoq tamanna tunngavigalugu inassutigaa.

Taamatut oqaaseqarluni Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaanniigassanngorlugu oqaluuserisassanngortippaa.

 

Godmand Rasmussen, Atassut
Siulittaasoq

Tommy Marø, Siumut
siulittaasup tullia
Per Rosing-Petersen, Siumut

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit Mogens Kleist, Kattusseqatigiit